Näytetään tekstit, joissa on tunniste kännykkä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kännykkä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Lukiomatematiikka kännykkään


Vuosituhannen vaihteessa vedin silloisen Teknillisen korkeakoulun matematiikan laitoksella MatTa-projektia, jossa kehiteltiin sähköisiä opiskelumateriaaleja. Tuolloin syntyi myös lukiotasoinen matematiikan tietosanakirja M niinkuin matematiikka, joka annettiin verkkoon vapaaseen käyttöön. Siellä se on vieläkin: http://matta.hut.fi/matta/isom/isom.pdf.

Kyseessä on sisäisesti linkitetty pdf-tiedosto, joka muodostuu vajaan sivun pituisista erillisistä artikkeleista, joiden marginaaleissa on linkit muille sivuille, joita lukija siinä yhteydessä ehkä haluaa katsoa.  Materiaali luotiin LaTeX-järjestelmällä ja sen tuohon aikaan melko uudella hyperref-paketilla, joka mahdollisti linkkien generoimisen.

Kuriositeettina kannattanee mainita, että alkuperäisenä ajatuksena oli automaattinen linkkien generoiminen: Kun jollakin sivulla määriteltiin käsite, tähän luotiin ohjelmallisesti linkki jokaiselta muulta sivulta, jolla käsite mainittiin mahdollisesti taivutetussa muodossa. Idea ei osoittautunut hyväksi. Esimerkiksi matemaatikkoja käsittelevään artikkeliin, jossa mainitaan norjalainen Sophus Lie, syntyi linkki koko dokumentin jokaisesta jollakin tavoin taivutetusta olla-verbistä. Ajatuksesta luovuttiin.

Tavoitteena oli luoda mahdollisimman monikäyttöinen lähdetiedosto.  Muutaman vuoden kuluttua siitä tehtiin MFKA:n kustantama painettu kirja.  Linkit muutettiin tällöin sivunumeroviitteiksi muuttamalla parikymmentä koodiriviä uuteen muotoon.

Älypuhelinten ja tablettitietokoneiden tultua markkinoille heräsi ajatus kokeilla, toimisiko pdf-tiedosto linkkeineen myös näissä. Silloinhan lukiomatematiikan saisi kännykkään ja sitä voisi opiskella vaikka bussissa.  Hieman avaimenreiän kautta lukemistahan se on ainakin kännykkää käytettäessä, mutta ovathan e-kirjat muutoinkin yleistymässä.

Näyttäisi onnistuvan ilman tiedoston muuttamista ainakin iPadissa, iPhonessa ja varauksin Android-kännyköissä. Ensin mainituissa ongelmia ei näyttäisi olevan; paras käytettävyys saadaan iBooksilla. Androidissa linkit eivät välttämättä toimi Adoben Readerissa, koska tiedosto on aika iso. Saatavilla on kuitenkin myös sellainen pdf-lukija, jossa linkit toimivat. Lumian osalta tilanne näyttää huonommalta: Ainakaan tällä hetkellä pdf ei välttämättä edes aukea, koska se on ilmeisesti liian iso. Pienempi samalla tekniikalla tehty esitys kompleksiluvuista (http://matta.hut.fi/matta/kompleksiluvut/cluvut.pdf) aukeaa, mutta linkit eivät toimi. Uudet versiot pdf-lukijasta varmaan korjaavat nämä puutteet.

Lukijan kommentteja toimivuudesta otan kiitollisuudella vastaan.

Muutakin kännykkään sopivaa matematiikan opiskelumateriaalia on tarjolla.  Sivulla http://avoinoppikirja.fi/ on avoimen oppikirjaprojektin pdf-muotoisia materiaaleja, jotka ovat ladattavissa myös kännykkään. Kaikkia linkkiviitteitä en saanut täysin toimimaan, vaikka hieman temppuilemalla opetus.tv-hankkeen (http://opetus.tv/) videotkin toimivat kännykässä.

Toki tietokoneen ruutu on edelleen kännykkää parempi näyttö, mutta alkaa tuntua siltä, että paperikopioita ei enää kannata ottaa. Pdf-tiedostoon kun voi tehdä omat muistiinpanotkin. Tosin kännykällä ei taida onnistua (vielä).

torstai 28. helmikuuta 2013

Kännykkä-Matlab

Sain lapsiltani joululahjaksi älypuhelimen. Vähitellen on tullut opiskelluksi sen tarjoamia mahdollisuuksia, joita tuntuu riittävän. Parempia ja huonompia.

Matlab on tunnettu numeerisen laskennan tietokoneohjelma, jonka kehitys alkoi 'matriisilaboratoriona' 1970-luvun lopulla ja joka on kasvanut monipuoliseksi teknillisen laskennan apuvälineeksi. Alkuun panijoihin kuuluva Cleve Moler on kirjoittanut katsauksen hankkeen varhaishistoriasta.

Kehitys on vienyt siihen, että Matlabia voi käyttää myös kännykästä tai tabletista. Tuettuja ovat sekä Applen laitteet että Android-laitteet.  Käyttöliittymän voi ladata ilmaiseksi, mutta käyttöoikeus sopivaan lisenssiin tarvitaan. Kyseessä on ns. pilvipalvelu.

Matlabin rinnalle on kehittynyt hyvin samankaltainen, mutta ilmainen klooni, Octave. Tästä on olemassa myös kännykkä- (tai tabletti-) versio. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä on Applen tapauksessa pilvipalvelu, jonka käytöstä täytyy maksaa, ei tosin paljon. Androidin tapauksessa ohjelma ladataan kännykkään, jolloin tilaa menee satakunta megatavua, mutta mitään maksuja ei synny.

Latasin Octaven Android-kännykkääni, ja nyt voin bussissa istuessani laskea satunnaismatriisien ominaisarvoja tai piirrellä kuvia kahden muuttujan funktioiden kuvaajista. Sekä paljon muuta. Ellen keksi hauskempaa. Tulokset voi myös lähettää sähköpostilla, esimerkkinä oheiset kuvat.




Käyttöliittymä on kuitenkin aika kömpelö. Oikeiden syötteiden sisään saaminen tökkimällä sormella virtuaalinäppäimistöä ei ole aivan ongelmatonta. Varsinkin nuolinäppäimiä kaipaa moneen kertaan.

Kömpelyydestä huolimatta tämä avaa melkoisia näköaloja. Pahimmat puutteet varmasti korjautuvat nopeasti, ja sen jälkeen jokaisella kännykän käyttäjällä on mahtava laskentaväline. Tavallinen kansalainen ei ehkä etsi matriisin ominaisarvoja, mutta jokaisen lukiolaisen tarpeisiin täysin riittävä laskentaväline on aina mukana. Laskujen laskeminen ei siis ole ongelma, mutta sen hahmottaminen, mitä pitäisi tai voisi laskea, on entistä vaikeampaa.  Eikä ohjelmoinnin periaatteiden ymmärtäminenkään olisi haitaksi.  Tässä on haastetta matematiikan opetukselle.