GeoGebra on alunperin dynaamisen geometrian ohjelma, joka on saatavissa ilmaiseksi. Se on vähitellen laajentunut ja noin vuoden ajan siihen on sisältynyt myös symbolisen laskennan osio eli CAS (Computer Algebra System). Runsas vuosi sitten ratkaisin sen avulla ominaisuuksien testaamiseksi kevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävät. Kyseessä oli tällöin CAS-osion betaversio. Koska kehitystä on tapahtunut, oli paikallaan katsoa asiaa uudelleen. Ratkaisin tällä hetkellä saatavilla olevalla versiolla 4.2 samat tehtävät uudelleen. Sekä vanhat että uudet ratkaisut ovat saatavilla verkkosivulta http://matta.hut.fi/matta/symblask/.
Mikä sitten on muuttunut? Varsin moni asia. Kehitystä on selvästi tapahtunut. Kuitenkin on todettava, että toivomisen varaa on vielä aika paljon. Käyttöliittymä ei ole kovin selkeä ja usein jää ihmettelemään, mitä oikeastaan pitäisi tehdä haluttuun tulokseen pääsemiseksi. Ohjelmistoille tyypilliseen tapaan dokumentaatio kyllä kertoo, mitä tietty toiminto tekee, mutta ei vastaa kysymykseen, mikä toiminto auttaisi tietyssä tilanteessa. Jos kyseessä on vain yksittäisten laskujen suorittaminen, ongelma ei ole suuri, mutta jos tavoitteena on viedä lävitse hieman pidempi laskenta välituloksia jatkossa hyödyntäen, ajaudutaan vaikeuksiin.
Syötteisiin saattaa saada matemaattisesti virheellisiä vastauksia. Osan näistä voi ymmärtää, jos tuntee symbolisten ohjelmien ongelmakohtia, mutta viattomalta käyttäjältä kuten lukiolaiselta tällaista ei voi edellyttää. Toisinaan vastausta ei tule lainkaan, vaikka kyse tuntuisi olevan varsin luonnollisesta syötteestä. Virheilmoitus 'Voi kurja, syöte ei ole kelvollinen' ei paljoa auta ja alkaa ärsyttää.
Työskentelystä saa tulostetuksi siistin dokumentin, mutta joissakin tapauksissa syöterivien loppuosat katkeavat kesken. Puutteeksi on myös katsottava, että selittäviä tekstejä ei voi kirjoittaa laskennan lomaan.
Positiiviselle puolelle on luettava mahdollisuus käyttää rinnan symbolista laskentaa ja dynaamisen geometrian graafista piirustustasoa, jolloin esimerkiksi funktioiden kuvaajat syntyvät vaivattomasti. Miinuksena on, että eri komentojen merkitys ja käytettävyys laskenta- ja geometriapuolella eivät hahmotu helposti. Tässä on kyse lähinnä dokumentaation ongelmasta, harjoittelemalla ja kokeilemalla asiaan kyllä oppii.
Dynaamisen geometrian osalta GeoGebra on varsin vakaa ja toiminnoiltaan selkeä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa CAS-puolesta. Molemmille työkaluille voisi kuitenkin olla matematiikan opiskelussa tarvetta, varsinkin jos ylioppilaskokeessakin siirrytään hyödyntämään tietotekniikkaa. Tällöin pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus selittävien tekstien mukaan liittämiseen, jolloin tehtävän koko ratkaisu voisi syntyä tietokoneella. GeoGebran tyyppinen ohjelma on kuitenkin selvä edistysaskel verrattuna symbolisiin laskimiin, joissa työskentely tapahtuu ikään kuin avaimenreiän kautta tähystämällä. Toivokaamme, että GeoGebran kehitystyö jatkuu myös symbolisen laskennan osalta, vaikka 3D lieneekin seuraava aluevaltaus.
GeoGebran eräs ominaispiirre on kansallisten kieliversioiden laatiminen. Hyvä näin. Vaikka englannin osaaminen globaalissa maailmassa onkin tärkeää, on myös omasta kielestä pidettävä huolta. Kääntäminen ei vain ole aivan pieni työ. Paitsi olemassa olevan terminologian tuntemusta se edellyttää myös uusien omakielisten termien luomista. Tämä ei voi tapahtua tyhjiössä: Puoliksi vakiintuneita eri yhteyksissä vaihtelevia ja onnistuneita tai epäonnistuneita käännöksiä saattaa jo olla olemassa. Muille eurooppalaisille kielille tehdyistä tai tehtävistä käännöksistä olisi hyvä olla tietoinen.
Laatimissani ratkaisuissa saattaa hyvinkin olla puutteita tai kömpelyyksiä, koska en ole jotakin toimintoa löytänyt. Otan mielelläni kommentteja vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti