Penrose-laattoja Oxfordissa

Kirjoitin elokuussa 2014 Helsingin Keskuskadun Penrose-laatoista, jotka muodostavat jaksottoman kuvion. Laattoja on vain kahta tyyppiä, joita kutsutaan nuoliksi (engl. dart) ja leijoiksi (kite). Keskuskadun laattojen nuoli on kuitenkin koottu kolmesta erillisestä palasta ilmeisesti teknisistä syistä, joten aivan oikeaoppinen ei laatoitus ole. Laatoituksia tutki englantilainen matemaatikko ja fyysikko Roger Penrose 1970-luvulla.

Keskuskadun Penrose-laatoitus

Keskuskatu ei tietenkään ole ainoa paikka maailmassa, joka on päällystetty Penrosen laatoilla. Penrosen nimeä kantavia laatoituksiakin on erilaisia.

Pistäydyin kuluneella viikolla Oxfordissa. Etsin myös Oxfordin yliopiston matematiikan instituutin, joka sijaitsee uudessa ja hienossa toisen tunnetun matemaatikon, Andrew Wilesin nimeä kantavassa rakennuksessa. Andrew Wiles todisti Oxfordissa vuonna 1995 ns. Fermat'n suuren lauseen (engl. Fermat's Last Theorem), joka oli ollut todistamatta siitä lähtien, kun Pierre de Fermat 1637 kirjoitti erään kirjan marginaaliin todistaneensa sen. Marginaali oli kuitenkin liian kapea todistuksen esittämiseen eikä hänen (ilmeisesti virheellistä) todistustaan ole muualtakaan löytynyt.

Oxfordin Andrew Wiles Building

Andrew Wiles Buildingin edustalla on Penrosen laatoitus, joka koostuu sekin kahdesta eri laattatyypistä, molemmat suunnikkaita.  Nämä on sidottu toisiinsa ruostumattomasta teräksestä tehdyillä ympyröillä ja ympyränkaarilla, joiden matemaattista merkitystä en tarkemmin tunne.

Andrew Wiles Buildingin Penrose-laatoitus

Matematiikan perinteet ovat pitkät. Rakennuksen kynnyksellä on teksti, jonka sanotaan olleen myös Platonin Akatemiassa.

Kynnysteksti: Αγεωμέτρητος μηδείς εισίτω