maanantai 18. marraskuuta 2013

Populaarikirjoja — suomeksi?

Pistäydyin Espoon kaupungin kirjastossa ja ohikulkiessani vilkaisin, mitä matematiikkahyllyssä on tarjolla. Lähinnähän siellä on oppikiroja ja jokunen vanha matematiikkaa käsittelevä yleisteos. Nyt olivat panneet tyrkylle — nostaneet kirjarivistä erilleen — Clifford A. Pickoverin kirjoittaman 528-sivuisen opuksen nimeltä The MATHBOOK, tai kuten kanteen on kirjoitettu The MαTHβOOK. Englanniksi siis. Silmäilin ja päätin lainata katsoakseni hieman tarkemmin.

Kirjan alaotsikkona on From Pythagoras to the 57th Dimension, 250 Milestones in the History of Mathematics. Sisältönä on 250 yhden sivun pituista artikkelia, joista jokaiseen liittyy viereisen sivun täyttävä värikuva. Artikkelit ovat toisistaan irrallisia ja käsittelevät jotakin jollakin tavoin matematiikkaan liittyvää asiaa kronologisesti järjestettyinä. Ensimmäisen aikamerkintä on 'c. 150 Million B.C.', joten aika kaukaa ennen Pythagoraan aikaa aloitetaan. Viimeinen on kirjattu vuoteen 2007. (Kirjan copyright-merkintä on vuodelta 2009.)

Artikkelien aiheet vaihtelevat tavattomasti. Ensimmäinen, 'Ant Odometer', käsittelee muurahaista, joka näyttää kykenevän matkan mittaamiseen. Jonkinlaisena näytteenä käsitellyistä aiheista voisivat olla seuraavat: Platonin kappaleet, Hypatian kuolema, nolla, loksodromi, projektiivinen geometria, Stirlingin kaava, Goldbachin konjektuuri, Gaussin Disquisitiones Arithmeticae, neliväriprobleema, Hilbertin hotelli, tietokone ENIAC, Rubikin kuutio, Chaitinin omega, laskentaohjelma Mathematica, tv-sarja NUMB3ERS, Lien ryhmä $E_8$ (johon viittaa alaotsikon dimensio 57).

Clifford A. Pickover näyttää verkkosivunsa (http://www.pickover.com/) perusteella olevan tuottelias ja monella alalla liikkuva henkilö. Hän on väitellyt biokemiasta, mutta on myös perehtynyt tietotekniikkaan ja ilmeisesti paljoon muuhunkin. Verkkosivun mukaan hän on julkaissut yli 45 kirjaa, joukossa The Medical Book ja The Physics Book.

Sivun pituisissa artikkeleissa ei luonnollisestikaan kovin syvälle päästä. Kaavojakin on tarpeen mukaan, ei paljon, mutta selvästikään niitä ei ole pelätty. Pääpaino on matematiikan moninaisuudessa, ja tässä on kirjan vahvuus. Usein sanotaan, että matematiikkaa tarvitaan kaikkialla, se on monin tavoin läsnä kulttuurissamme, mutta hämäräksi jää, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa. Pickoverin kirja antaa aika hyvän vastauksen.

Mieleeni tulee toinenkin matematiikkaa popularisoiva kirja, Ehrhard Behrendsin Five-Minute Mathematics, jonka on englanniksi kustantanut American Mathematical Society. Kirja koostuu sadasta alunperin saksaksi kirjoitetusta ja Die Welt -lehdessä viikoittain ilmestyneestä artikkelista. Kunkin artikkelin pystyy lukemaan noin viidessä minuutissa, mistä kirjan nimi. Liikkeelle lähdetään usein jokapäiväiseen elämään liittyvästä asiasta, mutta hämmästyttävän pitkälle matemaattiseen ajatusmaailmaan viidessä minuutissa voidaan päästä.

Tällaisia kirjoja toivoisi olevan saatavissa myös suomeksi. Antaisivathan ne matematiikkaa opiskeleville lukiolaisille tai yliopisto-opiskelijoille, heidän opettajilleen, toimittajille ja tavallisille kansalaisille matematiikasta paljon koulukurssia monipuolisemman kuvan. Ei matematiikka ehkä olekaan niin tylsää ja kaavaorientoitunutta kuin koulun perusteella näyttää. Olisiko joku kustantaja kiinnostunut käännättämään ja julkaisemaan vaikkapa näitä kahta kirjaa?

Kääntäjän varmaan pitäisi osata paitsi kääntää, myös ymmärtää jotakin matematiikasta. Löytyisikö matemaatikkoa?

2 kommenttia:

markus. kirjoitti...

Mahtaisiko Five-Minute Mathematicsin kaltaisen kolumnikokoelman kääntäminen onnistua siten, että isohko joukko vapaaehtoisia jakaisi työn? Kokoelman yksittäiset kolumnithan ovat sen verran lyhyitä, ettei yhden sellaisen kääntäminen vaatisi keneltäkään valtavaa ponnistusta.

Toki tällainen projekti vaatisi onnistuakseen ehdottomasti myös jonkun, joka huolehtisi kieliasun ja notaation yhtenäisyydestä. Käytännössä siis vetäjän, jolla olisi projektin kokonaisuus jatkuvasti selkeänä mielessään.

Projektin toteutusalustana voisi ehkä hienoimmillaan olla wiki-sivusto, jolla kukin käännös olisi vapaasti korjattavissa ja keskusteltavissa. Tässä vastaan voisi kuitenkin tulla tekijänoikeusongelmia, kun käännös olisi vapaasti kaikkien (suomea osaavien) internetin käyttäjien luettavissa. Yksinkertaisimmillaan koordinaatioalustana voisikin toimia ihan vain blogi, jossa sovittaisiin työnjaosta — ja varsinaiset tekstit kulkisivat sitten sähköpostitse projektin vetäjän ja kääntäjien välillä.

Simo Kivelä kirjoitti...

Oikeudet siihen tarvitaan joka tapauksessa. Helpointa tietenkin olisi löytää kustantaja hankkimaan oikeudet, tekemään toimitustyön (mm. kuvat) ja markkinoimaan. Toki omakustanteitakin voi tehdä, mutta se on paljon suurempi projekti.